âSuomen ja NL:n suhteet hoidettiin kahta kautta: muodollisesti diplomaattiyhteyksien kautta, mutta myös verhojen takana NKP:n ja KGB:n kanavia pitkin.â - eversti Albert Akulov
MikÀ oli Neuvostoliiton ystÀvyysliturgiaan verhotun poliittisen sodan vaikutus Suomen ulkopolitiikkaan? TÀtÀ sotaa harjoitti KGB, jonka kautta hoidettiin maamme Moskovan suhteita Mauno Koiviston presidenttikaudella 1982-1991. Keskeinen tavoite oli pitÀÀ Suomi erossa lÀnnen taloudellisista blokeista ja sotilaallisista rakenteista, etenkin Naton vaikutuksesta.
KGB vakoili ja harjoitti informaatiosotaa. Tehtaankadun kymmenet âkotiryssiksiâ nimetyt tiedusteludiplomaatit mairittelivat tai kiristivĂ€t avustajikseen yhteiskuntamme vaikuttajia, joita kĂ€ytettiin KGB:n aktiivitoimien jalkavĂ€kenĂ€. YmmĂ€rsikö valtiojohtomme KGB:n toimintaan liittyvĂ€t vaaratekijĂ€t?
Suojelupoliisi vaihtoi tietoja ja nimilistoja KGB:n kanssa epÀmÀÀrÀisten sopimuksien pohjalta. Miksi Koivisto lopetti SKP:n valvonnan, ja miksi puolueen saamaa laitonta NKP-rahaa ei tutkittu? Kommunistit olivat peitejÀrjestöineen kuitenkin yhteistyössÀ KGB:n kanssa. Miksi Koivisto ei ymmÀrtÀnyt ajoissa Euroopan muutosta?
Teoksessa on kÀytetty Koiviston, Kekkosen, Suojelupoliisin ja Ulkoministeriön arkistojen lisÀksi KGB:n, CIA:n ja Stasin arkistoja, kansainvÀlistÀ ja kotimaista aiheeseen liittyvÀÀ kirjallisuutta sekÀ haastatteluja.
Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi (s. 1949) on kansainvÀlisesti arvostettu diplomaatti ja ulkopolitiikan asiantuntija