Oi veljeni puu, oi siskoni heinä, oi sukuni suuri: eläimet.
Animaliassa Eeva Kilpi pohtii ihmisen ja eläinten välisiä suhteita. Runoissa käsitellään luonnonsuojelun lisäksi rakkautta, vanhenemista ja perhesuhteita.
Animalia on suorapuheinen, tinkimättömän rehellinen puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Keskeisimmäksi nousee ihmisen kauhu ja häpeä omista teoistaan. Kokoelma julkaistiin vuonna 1987, ja vaikka yhteiskunnallisen runouden vuosikymmen oli jo takana, Kilpi kirjoitti rohkeasti kantaaottavaa tekstiä.
Animaliassa Kilpi osoittaa ihmiselle hänen paikkansa osana luontoa ja asettaa hänet vastuuseen luonnon tuhoamisesta sekä eläinten alistamisesta. Kilven eläytyvä kiintymys luontoon kasvaa runoissa kokonaisvaltaiseksi luontokokemukseksi.
Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.
