Aurelius Augustinuksen teoksista pÀÀteoksiaan ovat kaksi: Tunnustuksia, Confessiones, ja Jumalan valtio, De civitate Dei.
Jumalan valtio -teoksen kymmenen ensimmÀistÀ osaa eli kirjaa kÀsittelevÀt Jumalan hallintoa antiikin pakanallisten kulttuurien piirissÀ. Augustinus sai tÀmÀn työn loppuun v. 417 mennessÀ, ja hÀn alkoi silloin kÀsitellÀ Jumalan hallintaa maailman historiassa kristinuskon kautta kirjoissa 11 viiva 22.
TÀmÀ kÀsillÀ oleva 11. kirja muodostaa johdannon tÀhÀn työhön, ja tehtiin v. 417. Kristinuskon osuutta kÀsittelevÀt 12 osaa tulivat valmiiksi vuoteen 427 mennessÀ.
Teoksella on maailmanhistoriallinen merkitys, ja kristinuskon kannalta tÀmÀ jÀlkiosa on mielenkiintoisin. Alkuosan suomennoksen WSOY julkaisi v. 2013, jÀlkiosa on toistaiseksi suomentamaton, paitsi nyt kÀsillÀ oleva 11. kirja.
IkÀÀn kuin nÀytteeksi siitÀ, kuinka mielenkiitoisia asioita Augustinus opettaa jo tÀssÀ johdannossaan, kirjassa XI, kun hÀn kÀsittelee Raamatun ensimmÀistÀ lukua, luomista, elÀmÀn eri tasoja ja kristinuskon peruskÀsityksiÀ, kuten pyhÀÀ Kolminaisuutta, hyvÀn ja pahan lÀhtökohtia, tiedon, uskon, toivon ja rakkauden perusteita, luomakunnan ja hengellisten asioiden keskinÀisiÀ suhteita, Valtteri Olli on nyt kÀÀntÀnyt kyseisen kirjan kielellemme.
Teoksellaan Augustinus valaisee, paitsi Raamattua ja sen auktoriteetteja, myös historiallisten henkilöiden esittÀmiÀ nÀkemyksiÀ ja filosofioita. HÀnen tutkiskelunsa ovat puhutelleet syvÀsti kaikkia aikoja, erityisesti myös reformaatiota, ja kirkollisten oppituolien edustajia sekÀ monia merkittÀviÀ hallitsijoita, kuten Kaarle Suurta.