Purevat toimittajat paljastavat oman ammattikuntansa synkän puolen.

Media todella on ”vallan vahtikoira”. Se vahtii, ettei kukaan pääse horjuttamaan valtaa.

Kuten muutkin työläiset, myös toimittajat pelkäävät työpaikkojensa ja asuntolainojensa puolesta. He päästävät ääneen poliitikot ja niin sanotut asiantuntijat, mutta esimerkiksi työttömät ja siirtolaiset esitetään huolestuneen keskustelun ja kurinpidon kohteina. Lähiöitä ja ”syrjäseutuja” kauhistellaan, mutta samalla keskiluokkaiset toimittajat hakevat näiltä pahamaineisiksi leimaamiltaan alueilta rosoa ja väriä.

Miten media käyttää luokkavaltaa? Kenen näkemykset nostetaan esiin ja millä tavalla? Miten yhteiskunnan hierarkiat määrittävät julkista keskustelua? Mitkä ovat journalismin sokeat pisteet?