Merkintöjä ruohomajasta on yksi Japanin kirjallisuuden rakastetuimmista klassikoista. Se on myös meidän aikaamme osuva pohdinta katoavaisuudesta ja ihmisen osasta. 1200-luvun taitteessa Japanin pääkaupunkia koettelivat luonnonmullistukset. Buddhalaisen opin katsottiin rappeutuneen, ja veristen yhteenottojen myötä Japani oli luisumassa poliittiseen sekasortoon.
Munkkinimen Ren-in ottaneen Kamo no Chōmein kirjoittama Merkintöjä ruohomajasta (Hōjōki, 1212) syntyi tässä kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa mutta myös kirjoittajan oman elämän ottaman käänteen myötä. Se on perusteellinen pohdinta maailmassa asumisen työläydestä, pysymättömyydestä ja ihmisen kertakaikkisesta typeryydestä.