Sveitsi on Suomen kokoinen maa, jotakuinkin samassa maailmankolkassa. SiellÀ suuri osa ihmisistÀ kÀy kerran kuukaudessa ÀÀnestÀmÀssÀ, joka vuosi. SveitsissÀ ovat kÀytössÀ sitovat kansanÀÀnestykset ja kansalaisryhmÀt voivat tehdÀ aloitteita laeiksi. SiellÀ myös edustuksellinen demokratia voi hyvin.
Suorasta demokratiasta on kyse, kun sÀÀdettÀvÀ laki alistetaan kansalaisten hyvÀksyttÀvÀksi tai hylÀttÀvÀksi. Sekin on suoraa demokratiaa, kun kansalaisryhmÀ laatii lakialoitteen, jonka kohtalosta pÀÀtetÀÀn kansanÀÀnestyksessÀ. Silloin kansan mielipide ei ainoastaan opasta vallankÀyttÀjiÀ vaan tarpeen tullen ohittaa heidÀt.
Mutta mitÀ sveitsilÀiset ajattelevat toistuvista kansanÀÀnestyksistÀ? Muuttaako ÀÀnestysvastuu kansalaisten suhtautumista politiikkaan? Millaisia suoran demokratian vÀlineitÀ on olemassa, ja miten niiden kÀytöllÀ on muutettu maailmaa?
Opas suoraan demokratiaan tarttuu aiheeseensa kÀytÀnnönlÀheisesti. Sveitsin jÀrjestelmÀn tarkastelu riisuu mystiikkaa aiheen ympÀriltÀ: kansanÀÀnestykset eivÀt ole tulleet erityisen kalliiksi, johtaneet jÀrjettömiin pÀÀtöksiin tai jarruttaneet yhteiskunnan kehitystÀ. Suomea kÀsittelevissÀ teksteissÀ taas tutustutaan suomalaisiin suoran demokratian muotoihin ja mietitÀÀn paikkoja, joissa kansalaisten ÀÀnen tulisi kuulua nykyistÀ voimakkaammin.