Hu Anyanilla on ollut valmistumisensa jälkeen 19 työpaikkaa. Hän on kiertänyt kaupungista toiseen ja elättänyt itsensä muun muassa pikalähettinä, vartijana, myyjänä ja leipurina – ja etsinyt uuden hanttihomman, kun työ on käynyt liian kurjaksi ja pomo liian painostavaksi.

Salaviisaissa ja hiljaisen humoristisissa muistelmissaan Hu Anyan kuvaa pitkiä öitä hikisissä lajittelukeskuksissa, lähettivuorojen jatkuvaa kiirettä ja pienellä palkalla sinnittelyä, mutta myös hykerryttäviä kohtaamisia ja suosikkikirjojensa tarjoamaa lohtua. Teos avaa ikkunan nyky-Kiinaan, antaa äänen yhteiskuntaa näkymättömissä pyörittäville työläisille ja kysyy, mikä lopulta tuo elämään merkityksen.

Hu Anyanin (s. 1979) esikoisteos on noussut Kiinassa sukupolvi-ilmiöksi, ja sen käännösoikeudet on myyty 19 kielialueelle.