Kun olut loppuu, supistuu ystÀvienkin mÀÀrÀ, valitti Uuno Hannula kirjeessÀÀn presidentti Urho Kekkoselle.
Uuno Hannula hankki koetellun kansalaiskunnon maaherran virkaan pÀÀtoimittajana, kansanedustajana ja opetusministerinÀ. HÀn oli ÀrhÀkkÀ ja suorapuheinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka kirjetulvallaan vauhditti ja toisinaan myös Àrsytti pÀÀttÀjiÀ. Sotien jÀlkeen Hannula nÀki ihannoimansa maatalousyhteiskunnan hajoamisen ja teollistuvan Suomen nousun. TÀmÀ teos kertoo kaarneen pojan pienet ja suuret teot itsenÀisyyden sarastuksesta 1960-luvun alkuun.