"KivÀÀrin kieli on ainoa maailmankieli, paljon selvempi kuin esperanto tai muut vastaavat potaskat. Siis rasvaa kivÀÀrisi ja kiillota saappaasi."
Uraauurtava teos kertoo, mistÀ suomalaisessa fasismissa oli kyse ja kuinka fasistisilla liikkeillÀ oli jÀsenmÀÀrÀÀnsÀ suurempi vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan 1918-1944.
Sana 'fasismi' on noussut kesÀn 2015 aikana osaksi suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Samalla on pohdittu yhtymÀkohtia nykypÀivÀn ja menneen vÀlillÀ. TÀssÀ kirjassa vetÀvÀsti mutta kiihkotta kirjoittavat historioitsijat kartoittavat fasismin paikan Suomen historiassa. KÀsittelyssÀ ovat niin henkilöt, aatteet kuin vaikutuskin. Kirjoittajat nÀyttÀvÀt kuinka fasistinen aatemaailma levisi piilossa julkifasistien selÀn takana ja sai kannatusta ja tukea elinkeino- ja yhteiskuntaelÀmÀssÀ hyvissÀ asemissa olleilta henkilöiltÀ. Teoksesta paljastuu myös ne kohdat, jolloin varsinainen fasistinen kumous oli lÀhellÀ. Suomi asettuu osaksi eurooppalaista fasismin historiaa.
FT. Aapo Roselius (s. 1975) on tutkinut laajasti Suomen sisÀllissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. HÀnen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jÀljillÀ ja IsÀnmaallinen kevÀt. Dos. Oula Silvennoinen (s. 1970) tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitÀ luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni. Dos. Marko Tikka (s. 1970) on kirjoittanut erityisesti sisÀllissodasta ja sitÀ seuranneesta ajasta sekÀ populaarikulttuurista. Teoksia: KenttÀoikeudet, Terrorin aika ja Tanssiorkesteri Dallape - suomijatsin legenda 1925-2010.
