Ilomaan tilaa hallitsee ylpeä Hasarin suku, jonka patriarkka Sippo Hasari voi vain seurata jälkikasvunsa edesottamuksia ja todeta oman ikääntymisensä. Kaksospojista kiivaampi, Aaro, joutuu taposta kuritushuoneeseen. Selma-tytär taas tulee raskaaksi avioliiton ulkopuolella eikä haluaisi mennä naimisiin lapsen isän kanssa, jota ei rakasta. Aaron ja Selman veli Päiviö joutuu kärsimään sisarustensa teoista, sillä hänen mielitiettynsä vanhemmat laskevat perheen synnit hänenkin viakseen. Ilomaan talo seisoo kaikista myrskyistä huolimatta mäellään ja on valmis vastaanottamaan seuraavankin sukupolven.
Karjalaisen mielenmaiseman tulkkina tunnettu Viljo Kojo avaa teoksessa ikkunan 1930-luvun Suomeen yhden suvun vaiheiden kautta.
Viljo Kojo (1891 - 1966) oli tuottelias suomalainen kirjailija, toimittaja ja monipuolinen kuvataiteilija. Hän syntyi Laatokan rannalla Kaukolassa ja kirjoittikin karjalaisaiheisia romaaneja. Niiden lisäksi Kojo julkaisi boheemiromaaneja ja runoja, ja kuvataiteilijana hän kuului ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään. Lisäksi Kojo työskenteli sanomalehtitoimittajana ja pilapiirtäjänä.
Kojo sai valtion kirjallisuuspalkinnon kuudesti (1919 - 1957), Pro Finlandia -kunniamerkin (1948) ja Aleksis Kiven palkinnon (1949).