Santeri Ivalon Yleiskatsaus äänioikeusasiaan Suomessa on poliittis-historiallinen esitys suomalaisen äänioikeuskysymyksen kehityksestä autonomian ajan loppuvaiheissa. Teos jäsentää säätyvaltiopäiväjärjestelmän, edustuksellisuuden ja kansalaisoikeuksien välisiä jännitteitä sekä tarkastelee, miten yhteiskunnallinen modernisaatio, kansallinen herääminen ja hallinnolliset uudistukset loivat paineen laajemmalle poliittiselle osallistumiselle. Tyyliltään teos on argumentatiivinen, selittävä ja dokumentaarinen: Ivalo yhdistää historiallisia tosiseikkoja, valtiollista analyysia ja julkiseen keskusteluun osallistuvaa poleemisuutta tavalla, joka kiinnittää sen varhaisen suomalaisen yhteiskuntatieteen ja kansallisen julkisuuden traditioon. Ivalo tunnetaan ennen kaikkea historiallisen romaanin ja kulttuurivaikuttamisen piiristä, mutta juuri hänen laaja perehtyneisyytensä Suomen poliittiseen historiaan ja kansalliseen kysymykseen tekee tästä teoksesta ymmärrettävän osan hänen tuotantoaan. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaisessa ilmapiirissä, jossa edustusuudistus, kansalaisuus ja valtiosääntöiset oikeudet olivat polttavia aiheita, Ivalo toimi kirjailijana ja journalistina keskellä aatteellista murrosta. Hänen kiinnostuksensa kansakunnan kehitykseen, hallinnollisiin rakenteisiin ja sivistyneistön vastuuseen suuntaa myös tämän kirjan näkökulmaa. Teosta voi lämpimästi suositella lukijalle, joka haluaa ymmärtää suomalaisen demokratian historiallisia juuria alkuperäislähteitä lähellä olevasta näkökulmasta. Se palkitsee erityisesti historian, valtio-opin ja oikeushistorian harrastajia, mutta tarjoaa myös yleislukijalle tiiviin kuvan siitä, miten äänioikeudesta tuli Suomessa keskeinen modernin kansalaisuuden mitta. Kirjan arvo on sen kyvyssä näyttää poliittinen uudistus historiallisena prosessina, ei pelkkänä saavutettuna lopputuloksena.
