Eeva Kilven koskettava muistelmaromaani on jatkoa teoksille Talvisodan aika ja Välirauha, ikävöinnin aika. Lukija Liisi Tandefelt. "Minä kuulin kaiken toiseen huoneeseen.- Tämä kirje on sinulle, sanoo mummi. - Avaa se.- En minä, vastaa nuoritäti.Vaikka en näekään heitä, tajuan jotenkin että mummi alkaa vapista kirje kädessään, nuoritäti taas on jähmettynyt liikkumattomaksi pöydän ääreen missä hän istuu." Talvisodasta alkanut muistelmaromaanisarja siirtyy välirauhan tyvenestä jatkosodan suurten myrskyjen ja muutosten aikaan. Eeva Kilpi kertoo satuttavasti, millaista oli kasvaa lapsesta nuoreksi naiseksi elämän evakkoteillä, alituisten jäähyväisten ilmapiirissä.

Eeva Kilpi syntyi 18. helmikuuta 1928 Hiitolassa, Laatokan Karjalassa. Kilpi onkin käsitellyt evakkoaiheita useissa teoksissaan. Hänet tunnetaan myös luonnon sekä tyttöyden ja naisen vahvana kuvaajana: Kilven teoksista kaikenikäiset naiset ovat saaneet voimaa katsoa itseään lempein silmin. Kilpi on julkaissut romaaneja, runoja, novelleja sekä muistelmia ja päiväkirjateoksia. Hän on saanut urallaan useita palkintoja, mm. Valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1968, 1974 ja 1984. Vuonna 1974 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Yli kolmenkymmenen teoksen tuotannosta tunnetuimpia ovat Häätanhu, Elämä edestakaisin sekä omaelämäkerrallinen sotatrilogia Talvisodan aika, Välirauhan aika ja Jatkosodan aika. Eeva Kilpi kirjoitti ylioppilaaksi Imatran yhteiskoulusta 1946 ja aloitti samana vuonna opinnot Helsingin yliopistossa. Vuonna 1953 hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja on toiminut vuodesta 1959 vapaana kirjailijana. Kilpi on ollut Suomen PEN-klubin puheenjohtajana vuosina 1970–75 ja Suomen kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1971–73. Hän asuu Espoossa.