Populismin politiikkaa
Kalle Isokallion uutuuskirja Arkadianmäen aapinen on poliittista satiiria.
Jokainen puolue ja jokainen kansanedustaja on kauniisti ilmaistuna populisti. Kansanomaisemmin sanottuna he tarjoilevat faktoja reilulla tulkinnalla. Ja voisihan sen rumemminkin sanoa.
Se, miksi Arkadianmäen huutokuoroon valikoituu vain populisteja, johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että heidät valitaan sinne äänestämällä. Eikä ääniä saa, ellei osaa hankkia kansan suosiota.
Arkadianmäen aapisen tarkoituksena on avata keskiluokan silmät ja korvat. Keskiluokan ei kannata äänestää koskaan ketään, joka lupaa joillekin jotain. Ei, koska ne lupaukset katetaan keskiluokan lompakoista viedyillä satasilla.
Kalle Isokallio (s. 1948) on kirjailija, kolumnisti ja harrastajamuusikko Åttopojat-orkesterissa. Lopun joutoajan hän viettää tyttärenpoikiensa kanssa puuhastellen tai ajellen moottoripyörällään ulkomaita myöten. Isokallio on kirjoittanut mm. surkuhupaisan selityskokoelman Omaan käyttöön (2016) yhdessä Mato Valtosen kanssa.
