Ruusubalettia hämäläiskylässä.
Härjänoja on kappale idyllistä muistojen Suomea. Karjankellot kalkahtelevat, mettiset surisevat, ihmiset supattelevat. Noituutta on: moni roteva talonpoika ja ämmä on keijukaisena ihmisen silmissä puikahdellut.
Mudan Heikki ampuu käen ja saa siitä päälleen kirouksen. Raakelin, arvostetun kauppiaan ja pyhäkoulun pitäjän, nimipäivänä koko kylä vajoaa kummalliseen yhteiseen uneen. Ruusupensaat muuttuvat naisiksi ja ryöstävät miehet tanssiaisiin keskellä yötä. Kylän rouvat ja tytöt kurkistelevat peiliin huolissaan siitä, että ruusuperkeleen käsi heidän nukkuessaan varastaa heidän hahmonsa, kiidättää sen nummelle ja teettää siellä noidan töitä. Järkevämpiä asukkaista alkaa jo huolettaa, miten lumouksen saisi poistetuksi, sillä alituinen melske houkuttelee poliisinkin paikalle.
Kylänruusut on säteilevässä suvitunnelmassaan ja hereässä iloluontoisuudessaan suuren kirjailijan rakastettavimpia teoksia. Se on läheistä sukua 1948 ilmestyneelle Ketunkivi-romaanille. Kylänruusut ilmestyi alun perin vuonna 1998.
Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.
