Todenmukaisuudessaan pysäyttävä rikosromaani avaa karun näköalan poliisin erikoisyksikön toimintaan. Sen armottomalla pelikentällä valtaa pitää epärehellisten viranomaisten tahmainen verkosto, jossa häikäilemättä käytetään hyväksi ihmisiä, suhteita ja tilaisuuksia. Kentän toisella laidalla ovat ammattirikolliset, yksin ja ryhminä. Heillä on käytössä sama keinovalikoima suoraviivaisella väkivallalla täydennettynä.
Romaani perustuu Helsingin huumepoliisin entisen päällikön tapaukseen. Pasilan mies -kirjan tausta-aineistoa on alettu kerätä alkuvuodesta 2008, jolloin kirjoittaja alkoi tutkia vangeilta ja huumekauppiailta saatua vinkkiä rikosten maailman sekoittuneesta poliisijengistä.
Kirjassa kuvataan rikoksia, tekijöitä ja tapahtumia myös sellaisen aineiston ja tiedon avulla, jonka käyttö vaarantaa henkilöiden turvallisuuden. Osaa ilmiöön liittyvästä aineistosta ei saa lakien ja asetusten mukaan julkistaa. Tämä kirja ei noudata kieltoja, sääntöjä tai hyviä tapoja.
Pasilan miehen keskushahmo on huumepoliisin päällikkö, joka käyttää valtaa ja mahdollisuuksia hyväkseen. Kiinni jäätyään hänen roolinsa on olla hymyilevä kilpimies – pysäyttäjä, joka takaa, että rikollinen toiminta jatkuu samaan aikaan, kun kaikki keskittyvät kilpimiehen kohtaloon. Loppusuoralla on turvallisempaa olla kilpimies kuin vasikka.
Kilpimiehelle maksetaan rahalla ja palveluksilla – tai turvallisuudella, omalla ja läheisten. Nyt ja pitkään. Maksajina ovat jatkajat ja mukana olleet. Vankeus ei katkaise oikeutta jako-osuuteen, mutta velalliselle se antaa korollista maksuaikaa.
Vuodet rikosten ja rikollisten parissa ovat tehneet alamaailman salaisuudet kirjoittajalle tutuiksi. Tammisen vahvat ja toverilliset suhteet kovanluokan rikollisten kanssa ovat avanneet poikkeuksellisen rankan tiedonlähteen, jossa luottamus ansaitaan teoilla, ei puheilla.
Pasilan mies on J. K. Tammisen esikoisromaani.
