RUNON TOINEN PUOLI
Samuli Lampisella on Samuli Lampisen silmät,
mutta oma paita.
Tältä etäisyydeltä nähtynä
on mahdotonta sanoa
lukeeko vai kirjoittaako hän.
Rakastaako hän maailman julmuutta
ja epäoikeudenmukaisuutta,
koska on kiintynyt siihen
mikä hänestä on kehkeytynyt.
Onko hänelle paljastunut, että jos maailma olisi reilu ja pehmeä,
hänen piirteensä nousisivat niitä vasten.
Ja jos palkka nousisi,
uskoisiko Samuli Lampinen enää työhönsä.
Palkka kohoaisi, ilma painaisi
kamaraa vasten.
Lapioisi hiekkaa,
ikuisuuden kakkaa.
