Yöikkunat auki, yöilmaperhoset

uimattomat järvet kelluvat

tyynet päivät ohutta sadetta.

Vieläkin odotamme alkavaksi lämpöä

kääntyisi päin pitkä päivä, helisisi

hengenvetoja kankaalle

valuisi päällemme valo

maisemaan laaja keltainen.

Sydämiä kannatellaan, eläviä ja kuolleita

suljettujen silmien näkyjä.

Aika tihenee ja irrottaa

ottaa taas kiinni, koskettaa lujasti

huoneen aurinko valaisee hetken alastomuutta.

Sydän auki, rinta; etsit ja nimesit peilin;

hopeoidut kuvamme