Syyskuun alussa 1941 suomalaisten ja saksalaisten tykistö alkaa pehmittää venäläisten linjoja. Tuuloksen hyökkäyksessä vihollisen vastarinta murenee silmissä, mikä avaa tien kohti kaakkoa.
Suomalaiset jääkärit etenevät nopeasti. He valtaavat Aunuksen ja saapuvat Syvärille asti. Väsyneet miehet komennetaan valmistamaan taisteluasemia ja majapaikkoja. Siitä he tietävät, että sodan luonne muuttuu.
Asemasodan arki ei anna mahdollisuutta lepäilyyn, vaan vihollisen lentopommitukset, tarkka-ampujat ja väkivaltaiset tiedustelut vaativat valppautta ja taisteluvalmiutta. Venäläisten kekseliäisyyttä ei ole mitään syytä aliarvioida, mistä suomalaiset saavat vahvistuksen karmivalla tavalla. Etulinjassa vihollisen rynnäkön ja läpimurron vaara on aina olemassa, ja silloin on käytävä päättäväisesti vastaiskuun.
Esa Sirénin vauhdikas, pitkälti tositapahtumiin perustuva sotaromaani Vastaisku Syvärillä vie keskelle sodan armotonta todellisuutta. Se jatkaa Verinen tie -romaanista tutun jääkäri Armas Ukkolan vaiheiden kuvausta.
