Anne Tyler vihaa Shakespearen näytelmiä. Eniten hän vihaa näytelmää "Kuinka äkäpussi kesytetään". Niinpä hän kirjoitti tarinan uusiksi.
Äkäpussi on 29-vuotias Kate Battista. Hän asuu söpön pikkusiskonsa ja hajamielisen isänsä kanssa sen jälkeen, kun on saanut potkut yliopistolta haukuttuaan kasvitieteen professoria idiootiksi.
Sosiaalisesti taitamaton Kate työskentelee nyt avustajana esikoulussa ja järkyttää siellä alituiseen vanhempia ja saa hallinnon suunniltaan kaunistelemattomilla mielipiteillään.
Sitten Katen tutkijaisä tekee yllättävän ehdotuksen. Hän toivoo tyttärensä naivan ulkomaalaisen tutkimusapulaisensa, jottei tämän tarvitsisi poistua maasta viisumin vanhennuttua. Siitähän soppa syntyy ja Äkäpussi vie lukijaa kuin pässiä lieassa lempeän huumorin keinoin.
Tylerin Kate on fiksu nuori nainen, mutta siinä mielessä hankala ja jopa vaarallinen, ettei hän piittaa siitä, viihtyvätkö ihmiset hänen seurassaan tai tuntevatko oloaan turvalliseksi.
Miten naimakaupan ja Katen käy, sen jätämme suosiolla lukijoiden löydettäväksi.
Pisara Katea on Tylerissa itsessäänkin. Vasta hänen tyttärensä kommentit saivat kirjailijan ymmärtämään, että oli ehkä hivenen epäkohteliasta tokaista Tylerin englantilaiselle kustannustoimittajalle vihaavansa Shakespearea. Varsinkin, kun kyseinen toimittaja työskentelee nimenomaan Shakespearea julkaisevassa kustantamossa.
Omien sanojensa mukaan jo varsin aikuiseen ikään ehtinyt Tyler kirjoittaa yhä siksi, ettei hänellä ole harrastuksia. Tyler ei ajattele maailman enää kaipaavan häneltä yhtään uutta kirjaa, mutta tässä meillä nyt on Anne Tylerin uran lyhin ja kepein romaani, josta kirjailija itse on todennut: "Kirjaa oli valtavan hauska kirjoittaa! Se oli ihan namia!"
Anne Tylerilta (s. 1941) on suomennettu toista kymmentä teosta, joukossa myös Pulitzer-palkittu Hengitysharjoituksia (Otava 1989, suom. Saara Villa).
