Euroopan integraatio on aiheuttanut suuria haasteita yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. Integraation tuloksena syntynyt Euroopan unioni ei ole valtio, mutta se poikkeaa selvÀsti myös perinteisistÀ kansainvÀlisistÀ jÀrjestöistÀ. Valtioiden tutkimiseen kehitetyt yhteiskuntatieteelliset vÀlineet eivÀt kaikilta osin sovellu integraation tutkimiseen. Tutkijoiden on tÀytynyt pohtia, millaisia teorioita, kÀsitteitÀ ja metodeja tÀhÀn tarpeeseen on kehitettÀvÀ. TÀssÀ teoksessa esitellÀÀn integraatiotutkimuksen pÀÀasiallisia muotoja politiikan tutkimuksessa. Vallitsevien tutkimussuuntausten ohella kÀydÀÀn lÀpi integraatiotutkimuksen historiaa. Politiikan tutkimuksen painopistealueiden ja keskeisten teoreettisten lÀhestymistapojen lisÀksi selvitetÀÀn sitÀ, miten kansainvÀlisten suhteiden tutkimus on tarkastellut integraatiota ja Euroopan unionia. Teoksessa hahmotellaan lisÀksi integraatiotutkimuksen pÀÀlinjoja politiikan ja kansainvÀlisten suhteiden tutkimuksen lÀhimaastossa: sosiologiassa, taloustieteessÀ ja oikeustieteessÀ. Teos sopii oppikirjaksi Eurooppa-opintoihin ja muihin yhteiskuntatieteisiin. Se on myös oivallinen kÀsikirja alan tutkijoille.