Romaani kolmesta tuntemattomasta: vanhuudesta, Venäjästä ja uskosta.

Leskeksi jäänyt mies saa aivoverenvuodon. Se pimentää yhdellä iskulla kaiken: jalat eivät aluksi liiku, mutta muisti palaa, hitaasti ja kivuliaasti. Sairaalan vuoteesta päästyään isä tahtoo kertoa pojalleen lopullisen totuuden vahvemmin kuin koskaan.

”Jumalaa ei ole. Kuoleman jälkeen ei tule mitään. Kaikki tulee sitä ennen.”

Poika on kultaajana Pietarissa ja tekee kiireellä ikuisuutta. Toipuva isä matkustaa 300-vuotisjuhliin valmistautuvaan kaupunkiin seuranaan vain säännöllinen lääkitys. Hän saapuu Putinin valtakuntaan oikaistakseen poikaa levottomista puheista, joissa kuului uskon välähdys. Hotellilta on pojan työpaikalle vain pari kilometriä, mutta sillä matkalla jättiläiskaupunki ehtii kiskaista vanhan ihmisen murheen, harhojen ja riemun maailmaan.

Iisakin kirkko on syväsukellus yksinäisen mutta toimeliaan ihmisen maailmaan. Se on koomisen ja traagisen sävyjä kaihtamaton tarina hetkestä, jolloin meiltä viedään arvokkuus ja tilalle annetaan sairaalan sandaalit. Samalla se on häikäilemättömän intiimi kertomus siitä, miten vaikeaa on uskoa johonkin ja kuinka helppo uskoa on pilkata.