PysÀyttÀvÀ romaani heistÀ, jotka lÀhtevÀt varoittamatta
IsÀ on hÀipynyt ilman selityksiÀ, ja Àiti on kiinnostuneempi sisÀllissodan murhista kuin lapsestaan. TyttÀren uusi elÀmÀ uudessa kaupungissa ei ota alkaakseen eikÀ menneisyys loppuakseen. HÀn maalaa tauluja, pesee mummoja, laiminlyö parisuhdettaan ja tuntee vetoa kosovolaiseen hoitajatoveriinsa. PÀÀssÀ pyörii, paleltaa ja panettaa.
Katoamisen kirjassa toiset auttavat itseÀÀn pillereillÀ, toiset lÀhtemÀllÀ. Ja sitten on niitÀ, jotka jÀÀvÀt etsimÀÀn ja odottamaan silloinkin, kun tajuavat odotuksen olevan turhaa. Henkilöhahmot ovat tuttuja ja inhimillisiÀ kaikessa kohtuuttomuudessaan.
Iida Rauma ottaa esikoisromaanissaan kantaa koulujen, terveyskeskusten ja vanhainkotien ovien takana tapahtuvaan arkiseen vÀkivaltaan. SiitÀ on tullut niin jokapÀivÀistÀ, ettei sitÀ huomata ennen kuin on liian myöhÀistÀ.
Katoamisten kirja on ennakkoluuloton ja vahvatunnelmainen romaani runkkaamisesta, heikosta todellisuudentajusta, syksyisestÀ Turusta, vastuun vÀlttelemisestÀ ja vÀlittÀmisestÀ. Vivahteikas kieli ja tiheÀ atmosfÀÀri vievÀt matkalle tuntemattomiin paikkoihin, kartan valkoiselle alueelle.