"Kevät saapuu juuri kun ajattelen, että en jaksa enää."
Pohdiskeleva ja satuttavan kaunis pienoisromaani lapsen vakavasta sairastumisesta, äidin kuolemasta ja kaikesta siitä pimeästä johon vanhempi sukeltaa pahimpien pelkojen käydessä toteen.
Minäkertoja menettää äitinsä ja vain vuotta myöhemmin hänen poikansa sairastuu samaan tautiin. Yön pimeinä tunteina, lapsen sairaalavuoteen äärellä valvoessa on aikaa muistaa ja ajatella, löytää vertaisia kärsimyksen mysteerin äärellä, kirjallisuudesta, musiikista, elokuvista.
”Elokuvassa näytetään vanhoja valokuvia Michael Graversenista lapsena, 1980-luvun syöpäosaston sängyllä, lyhyt filminpätkä, jossa hän juoksee koiran kanssa. Hän näyttää hätkähdyttävästi lapseltani, kalju pää, kortisonin samalla tavalla turvottamat kasvot, samanlainen tapa liikkua ja juosta, kömpelösti, kun keho lakkaa olemasta oma, se on sairauden valtaama. On kuin kaikki syöpälapset olisivat jotenkin samaa lajia, kuin he hetkeksi muuttuisivat joksikin toisiksi.”
Silene Lehto on Helsingissä asuva kirjailija. Hänen kolmas runoteoksensa Kultapoika, kuplapoika oli ehdolla Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi 2019. Musta huone on Lehdon neljäs teos ja ensimmäinen romaani.
