Parikymppinen Hatoko palaa kotikaupunkiinsa Kamakuraan ja alkaa pyörittää isoäidiltään perimäänsä pientä paperipuotia. Samalla hän ottaa hoitaakseen suvussaan kulkeneen roolin kaupungin virallisena kirjurina ja kalligrafina.

Hatoko laatii ihmisten puolesta niin rakkauskirjeitä, torjuntaviestejä kuin surunvalittelujakin. Jokainen sana, jokainen siveltimenveto ja musteen kaarre kantaa mukanaan tunteita, joita asiakkaat eivät itse osaa pukea sanoiksi. Kirjeiden kautta avautuu koskettavia ihmiskohtaloita, jotka kietoutuvat yhteen. Ne haastavat myös Hatokoa kohtaamaan oman menneisyytensä ja uuden alun tuomat mahdollisuudet.

Ito Ogawa kuvaa lumoavasti japanilaisen kulttuurin ja kalligrafian yksityiskohtia. Kaunis ja lempeä tarina kutsuu lukijan hidastamaan ja uppoutumaan sanojen taikaan.