Matti Rämö kertoo kahdeksannessa matkakirjassaan polkupyörämatkasta Delhistä Ladakhiin, Intian pikku-Tiibetiin. Seitsemän viikon ja 2 400 kilometrin vaellus kulkee monsuunitasangon tukahduttavasta kuumuudesta korkealle Himalajan vuoristosoliin. 5 300 metrissä sataa elokuussa räntää.
Matka vie ensin Gangesin varteen keskelle miljoonan hindun pyhiinvaellusta. Hetkittäin liikenne muuttuu infernaaliseksi selviytymistaisteluksi. Punjabissa kostea kuumuus pakottaa ajamaan yöaikaan Intian arvaamattomilla maanteillä.
Nousu Himalajalle kulkee lähellä Pakistanin rajaa, jossa sotilassaattueet muistuttavat kauhun tasapainosta. Sade rysäyttelee rinteestä kiviä tielle ja Kashmirissa maanvyörymä hidastaa menoa.
Ladakhissa matka jatkuu rujolle Leh-Manali-maantielle, joka kulkee yli 4 000 metrin korkeudessa. Happea on kovin vähän, ja kolmasti Rämön pitää pimeässä lasketella solasta alas. Himalajan herkkä kauneus kannustaa kuitenkin eteenpäin vaikealla reitillä.
