1800-luvulla köyhyys tuntui nälkänä ja viluna. Nälkävuosina moni kärsi puutetta, mutta hyvinvointivaltion rakentuessa köyhyys muuttui entistä yksityisemmäksi. Vaikka pienituloiset eivät enää näkisi nälkää, he joutuvat monin tavoin ulkopuolisiksi. Köyhyyden piilottelu on raskasta etenkin lapsille ja nuorille, jotka varattomuus sulkee ulos harrastuksista ja kaveriporukan menoista..

Ryysyläisyydestä osattomuuteen nostaa esille lasten ja nuorten kokemuksia köyhyydestä 1800-luvulta nykypäivään. Miltä niukkuus tuntui työläislapsista, koulukodin nuorista tai niistä, jotka kulkivat kerjuulla yksin tai vanhempiensa kanssa? Millaisia ovat nykyään köyhien perheiden nuorten pelot ja unelmat?

Vaikka köyhyys kaventaa valintojen mahdollisuuksia, nuoret ovat myös neuvokkaita selviytyjiä. Pärjääminen vastoinkäymisistä huolimatta ruokkii uskoa omaan itseen ja siihen, että voi tulla nähdyksi ja kuulluksi.