Tyttö on vanhempiensa silmäterä, kovin siisti ja kunnollinen lapsi. Kun tytön äiti kuolee yllättäen, isä ottaa vaimokseen ilkeän Syöjättären. Eräänä iltana tytär itkee äitinsä haudalla Syöjättären kaltoinkohtelun takia, ja äidin henki nousee haudasta häntä lohduttamaan. Syöjätär saa kokea, ettei lapsipuolta kannattaisi kohdella niin kovin huonosti...
Tämä ja useat muut opettavaiset sadut löytyvät tästä Eero Salmelaisen satukokoelmasta, joka on koko suomalaisen kansansadun peruskivi. Näitä satuja on luettu ja rakastettu jo yli 150 vuotta, sukupolvesta polveen. Kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran neljänä osana vuosina 1852–1866.
Eero Salmelainen (1830–1867) oli suomalaisen kansanrunouden tutkija, lehtimies ja suomentaja. Salmelainen kirjoitti väitöskirjan kansanrunouden kerrontamuodosta, mutta pettyi karvaasti kun hänen väitöskirjansa hylättiin. Myöhemmin hän toimi Kuopion lukion ja tyttökoulun opettajana. Salmelaisen oikea nimi oli Erik Rudbeck.
