Kuinka tunteet ja persoonallisuus vaikuttivat päätöksentekoon kriisissä? Teoksen oppeja voidaan soveltaa myös nykyajan johtamisessa.
Tulistumista, alistumista ja kostamista. Sotilasylijohdon tunnereaktioista on kirjoitettu vähän. Esimerkiksi kenraalien myötäsukaisissa elämäkerroissa Mannerheimin luottomiehiä riittää, vaikka tosiasiassa hänen lähelleen pääseminen oli hankalaa.
Sodan paineissa hermot kiristyivät herkästi, ja Mannerheimin suhtautuminen kenraaleihinsa saattoi muuttua pienestäkin ärsykkeestä. Kirjassa käsitellään Mannerheimia ärsyttäneitä, innostaneita ja järkyttäneitä persoonia uudesta tunnehistoriallisesta ja inhimillisestä näkökulmasta.
Teoksessa kirjoitetaan ”ihmiskasvoista historiaa” persooniin ja psykologiaan syventymällä ja annetaan tietoa inhimillisten ja yksilöllisten piirteiden vaikutuksista johtamiseen, päätöksentekoon ja kriisinhallintaan. Tuloksia voidaan soveltaa yritysjohtamisesta poliittiseen vallankäyttöön ja sotilasorganisaatioihin. Aihe on enemmän kuin ajankohtainen.
Filosofian tohtori, dosentti Lasse Laaksonen on arvostettu ja palkittu historiantutkija. Hän toimii dosenttina kolmessa eri yliopistossa. Laaksosen teos Viina, Hermot ja rangaistukset - Sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelma 1918-1945 oli ehdolla sekä Vuoden tiedekirjaksi että Vuoden historiateokseksi.
