Aiemmin kirjoittamaton kappale Suomen historiaa
Tutkimus Suomen talvisodan jÀlkeisestÀ itÀrajasta - ja rajalla kadonneista, unohdetuista ihmisistÀ.
Kun talvisodan rauha solmittiin 12.3.1940, Josif Stalin vetÀisi KremlissÀ uuden rajan paksulla kynÀllÀÀn pienen mittakaavan karttaan. Kartan leveÀ viiva muuttui maastossa epÀmÀÀrÀiseksi parin kilometrin kaistaleeksi. Kulkiko raja viivan lÀnsireunassa vai itÀreunassa? SiitÀ ei Moskovassa puhuttu. Moisen pikkuseikan saisivat rajanmÀÀrittelijÀt pÀÀttÀÀ.RajankÀynnin alkaessa toukokuussa 1940 tunnelma itÀisellÀ rajaseudulla oli edelleen kireÀ. Sotilaat olivat varmistamassa rajankÀvijöiden turvallisuutta. Suomalaiset neuvottelijat kiistelivÀt jokaisesta kylÀstÀ, talosta ja niemestÀ, ja neuvostoliittolaiset epÀilivÀt suomalaisten hakevan revanssia. Jokaista epÀmÀÀrÀisen raja-alueen ylittÀjÀÀ epÀiltiin vakoilijaksi, varsinkin Neuvostoliiton puolella, joka kÀytti hÀikÀilemÀttömÀsti vahvemman valtaa. Suomalaisia alkoi kadota, ensimmÀiset jo ennen rajankÀynnin alkua.KeitÀ nÀmÀ kadonneet suomalaiset olivat? Jotkut loikkasivat, jotkut eivÀt halunneet uskoa Karjalan menetystÀ todeksi vaan menivÀt "koteihinsa". Sotilaita siepattiin koko ajan, joitakin murhattiin, monet katosivat kokonaan. Viimeinen vuonna 1940 kadonnut ja tulitaistelussa siepattu palasi Suomeen 1950-luvun lopulla, suurin osa ei palannut koskaan.
Juha Pohjonen on ItÀ-Suomen yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen itsenÀisyyden ajan poliittisen historian tutkija.
