Peliriippuvainen isÀ hukkaa sukupolvien rikkaudet ja karkaa rakastajattaren kanssa. Suurperheen Àiti kuolee hÀpeÀÀn ja suruun. Orpo sisarussarja hajoaa maailmalle. Jo ennen murrosikÀÀ Gustaf Mannerheim menee tolaltaan. HÀn oireilee koulukiusattuna ja -kiusaajana sekÀ huligaanina. Lyseo tyssÀÀ potkuihin 12-vuotiaana.
Varattomuus pakottaa Gustafin vapaaoppilaaksi Haminan kadettikouluun. Lapsuudenkoti Louhisaaren kartanolinna vaihtuu henkisesti ja fyysisesti tunkkaiseen kasarmiin pikkukaupungin âmyyrĂ€nkolossaâ. Toverit tuntuvat surkimuksilta, pÀÀllystö âperhananmoisen sikamaiselta pahuksen roskajoukoltaâ. Gustafin elĂ€mĂ€ lipeÀÀ vÀÀjÀÀmĂ€ttĂ€ kĂ€sistĂ€: rutikuivia oppitunteja, simputusta, kolttosta kolttosen perÀÀn, arestia, kodittoman koti-ikĂ€vÀÀ, holhoojien armoilla vippailua, kĂ€nnejĂ€, pettymyksiĂ€ ihastuksissa. Ja viimein hĂ€vĂ€istys, jota musertavampaa ei voi kuvitella aatelisnuorukaiselle 1880-luvun Suomessa.
MikÀ tÀllaisesta ongelmakimpusta voi tulla isona?
Gustaf selvisi âmiseraabelista mielialastaanâ ilman psykiatreja ja psyykenlÀÀkkeitĂ€. HĂ€n kapusi nöyryytyksen kuopasta maanpinnalle ja lopulta kansakunnan kaapin pÀÀlle. Kuinka Mannerheimista tuli Mannerheim?
Ei ilmaiseksi. Nuoruus satutti ja haavoitti. Sen painoa ja sielun arpia hÀn kantoi vielÀ jumaloituna marsalkkana.