SodanjÀlkeisiÀ tuntoja kokoava lasinkirkas runoteos
KevÀÀllÀ 1946 jÀrjesti WSOY kaikessa hiljaisuudessa nuorten runoilijain kesken kilpailun, jonka seitsemÀstÀkymmenestÀ kÀsikirjoituksesta AILA MERILUODON Lasimaalaus ylivoimaisesti parhaana voitti ensimmÀisen palkinnon.
TÀmÀn nuoren, vasta tÀysi-ikÀiseksi ehtineen runoilijan sÀkeissÀ havaittiin olevan sekÀ sointuvuutta ettÀ vÀriÀ, sekÀ syvÀÀ tunnetta ettÀ terÀvÀÀ ÀlykkyyttÀ. Laatunsa puolesta hÀn on sukua Saima Harmajalle - yhtÀ tosi, yhtÀ rohkean sulokas, yhtÀ keskitetty - mitÀ ei silti suinkaan pidÀ kÀsittÀÀ siten, ettÀ hÀn seuraisi tÀtÀ suomalaista Sapphoa esikuvanaan. HÀn on pÀinvastoin harvinaisen itsenÀinen, jo oman persoonallisen otteensa löytÀnyt runoilija, jonka intensiiviset sÀkeet vetÀvÀt lukijan vastustamattomasti taikapiiriinsÀ.
Aila Meriluoto-Paakkanen (1924-2019) julkaisi esikoisteoksensa 22-vuotiaana. Vuonna 1946 julkaistusta runokokoelmasta Lasimaalaus tuli paitsi sodanjÀlkeisen runouden ylistetty suosikki myös ajaton mestariteos.