”Sata vuotta sitten olisin ollut tarpeellinen.”

Elämäkerrallinen romaani rajaseudun miehestä, joka elämäntapojen murroskohdassa ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Unto Ek joi, kaatoi riistaa, haastoi riitaa ja kirjoitti aina kun voi.

Vankilasta vapautunut salametsästäjä palaa pohjoiseen. Hankalasta maineestaan huolimatta Unto Ek on saanut töitä kesäksi. Hiljaisella miehellä on kuitenkin mielessään muuta. Hän haluaa kirjoittaa – ja kostaa.

Kesän lopulla kutsuvat hillasuot, sen jälkeen viinapiru. Unto ajautuu vanhoille urilleen mutta jatkaa kirjoittamista. Hän kertoo omankädenoikeudesta. Siitä miten kaatoi hirven aina kun syödäkseen ja juodakseen tarvitsi. Siitä miten kylmien tilojen raivaajat petettiin. Ja siitä, miten yhteiskunta ei nähnyt heidän hätäänsä.

Sallalainen Unto Ek (1934–2019) oli suomalaisen eräkirjallisuuden uudistaja. Hän julkaisi neljä kirjaa, joista tunnetuin on hänen esikoisteoksensa Hirventappopaikka. Ennen sen kirjoittamista Ek istui vankilassa salametsästyksestä.

Tuomo Pirttimaa on Kuusamossa asuva kirjailija ja vapaa toimittaja, joka tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Hän kuvaa lämmöllä ja myötätunnolla rajaseutuja ja niiden kulmikkaita ja rikkinäisiä ihmisiä. Ihmisiä, jotka usein eivät tule nähdyksi. Pirttimaan romaanit, teoskokonaisuuden muodostavat itsenäiset rikosdraamat Hete (2021) ja Tirri (2022) sekä Kaksi kärpästä (2024) ovat saaneet ylistävän vastaanoton niin kriitikoilta kuin lukijoiltakin.