Nuori merimies seisoo Glasgown satamassa ja katselee sumua, joka poistuu harvoin kaupungin yltÀ. HÀn pohtii syitÀ, miksi alun perin lÀhti merille. MissÀ ovat ne rikkaudet, joita hÀn lÀhti hakemaan? Taskut ovat tyhjÀt, sillÀ rahat ovat kuluneet tupakkaan, viinaan ja naisiin. YllÀttÀen hÀn huomaa merihÀtÀÀn joutuneen purren ja pÀÀttÀÀ lÀhteÀ apuun.
ElĂ€vĂ€sti kerrotuissa "Merimiehen matkamuistelmissa" kĂ€y selvĂ€ksi, ettei merimies vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ rikastu rahallisesti â vaan ikimuistoisten kokemusten kautta.
"Me kiirehdimme kannelle. Huh, miten oli kauhea ilma! Niin pimeÀ, ett'ei nÀhnyt kÀttÀ silmÀinsÀ edessÀ; meri vaahtosi ja kohisi kuin koski. Myrsky vinkui mastoissa, raakapuissa ja köysissÀ, niin ettÀ luulin laivan viimeisen hetken jo tulleeksi. Kapteeni seisoi komentosillalla, antaen uuden mÀÀrÀyksen toisensa jÀlkeen."
Aukusti Högman oli 1800-luvulla elÀnyt suomalainen kirjailija ja merimies. HÀneltÀ on julkaistu kaksi merimiehen elÀmÀstÀ kertovaa teosta: Merimiehen matkamuistelmia I ja II.