Väkevän Koillismaa-eepoksen neljäs osa.

Koillismaalla eletään sotienjälkeistä jälleenrakennusaikaa. Joulukuussa 1944 Kosti Mäkinen palaa vaimonsa ja poikiensa kanssa Tampereelta Sääskilammille, jossa selkosen asukkaat alkavat vähitellen uskoa parempaan tulevaisuuteen. Selkonen ei kuitenkaan kohtele omiaan lempeästi ensimmäisenä rauhan talvena: ruoka on vähissä, ja koko Suomessa on pulaa rakennustarvikkeista. Sodan runtelemiin rakennuksiin tarvittaisiin kipeästi rautanauloja ja sementtiä, mutta kumpaakaan ei Koillismaalle asti saada. Lämmöllä ja eläytyen Kalle Päätalo kuljettaa kolmen perheen tarinaa sodan vaikeista ajoista kohti parempia elinmahdollisuuksia.

Myrskyn jälkeen on hieno kuvaus jälleenrakennusajan karusta mutta toiveikkaasta todellisuudesta. Sota on ohi, mutta pelko ja suru ovat vielä kovin lähellä, eivätkä sodan jättämät haavat arpeutuisi vielä pitkään aikaan. Silti ilmassa on uutta toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Elämä on ankaraa, mutta sodan runtelemaa maata rakennetaan uudelleen voimia säästämättä.