”Miksi juuri hänen on oltava se joku-sukulainen, jonka oli muistettava Emma-tätiä, ja ilahdutettava häntä, miksei äiti mennyt itse.” Tiina ei pidä ollenkaan ajatuksesta, että hänet lähetetään hiihtolomaksi Emma-tädin luo. Perheetön täti on näet Tiinan äitiäkin vielä innokkaampi siivoamaan ja lääkitsemään pikkunuhia. Maalla Tiina tutustuu mukavaan Heikkiin.

Kun Heikin äiti joutuu sairaalaan, vie Tiina pojan Emma-tädin luo. Tädin luona tilanne kärjistyy tädin syyttäessä nuoria varkaiksi. Tapaus kääntyy kuitenkin lopulta iloksi, kun täti saa karkulaisten etsimiseen apua vanhalta lapsuudenystävältään Martilta.