PerÀmeren pohjukassa sijaitseva Kemi on ollut 1920-luvulla kaupunki, jossa viina virtasi ja puukko heilui. Pirtua haettiin lÀhivesille ankkuroituvista laivoista. Kaikki niemet ja notkelmat olivat trokareiden kÀytössÀ. Rannassa saattoi joutua poliisin vÀijyyn eikÀ siinÀ pahapÀinen salakuljettaja paljon katsonut, kun ampua paukautti pÀin viranomaista. Kukaan ei ollut uskollinen kenellekÀÀn, mutta useimmat sakit pitivÀt kuitenkin yhtÀ jollakin tapaa, jotta salakuljetus saatiin toimimaan.
Vasta miehen kenkiin astunut Otto Ilmari on vielÀ lapsellinen, luottavainen ja turhankin halukas kokeneiden salakuljettajien mukaan. Onneksi lÀhellÀ on myös miehiÀ, jotka koettavat pitÀÀ nuorukaista jonkinlaisessa jÀrjestyksessÀ. Nuorukainen pÀÀsee kylmÀÀn kyytiin, kun hyppÀÀ veneeseen ensimmÀistÀ pirtulastiaan hakemaan. Haaveet rahoista ja leveÀmmÀstÀ leivÀstÀ ovat katketa, kun pirtuisÀntÀ löytyy rantapolulta puukko lapaluissaan.
Kaupunki on jatkokuljetusten pirtuportti ja pirtukaupan rahoittajia se tietysti kiinnostaa. Henrik Forsius tulee rahatukun kera kaupunkiin, luulee asioiden hoituvan helposti, koska kontatkin on jo luotu. Otto Ilmari ilmaantuu pahimmalla hetkellÀ pelastajaksi.