Koivukari palaa rakastettujen murrerunojensa pariin.
MyötÀelÀvÀt runot piirtÀvÀt laajaa kaarta maailman alkuhÀmÀristÀ elÀmÀn ehtooseen lukijan tuntoja koskettaen.
Se paat men jo on henkilökohtainen runokokoelma mutta samalla tÀysin universaalia pohdintaa sisÀÀnsÀ kÀtkevÀ salaisuuksien kaihoisa meri, jossa kierretÀÀn maailmaa, törmÀtÀÀn elÀmÀn karikoihin, rakastetaan ja kaivataan.
Koivukari muistelee myös omaa ja lÀheistensÀ elÀmÀÀ osana ympÀröivÀÀ maailmaa. HÀnelle ihan tavallinenkin on hyvÀ, ja vaikka kertojalla tuntuisi toisinaan olevan suunta hukassa, omasta mielestÀÀn hÀn on ainakin oikein hyvÀ keksimÀÀn selityksiÀ eksymisilleen.
Tapio Koivukari (s. 1959) on raumalainen kirjailija, joka toimii nykyÀÀn myös Rauman seurakunnassa pastorina. Runsaasti erilaisia tunnustuksia urallaan saanut Koivukari sai Runeberg-palkinnon romaanistaan Unissasaarnaaja (2015). Se paatt men jo jatkaa vuonna 2013 ilmestyneen raumankielisen runokokoelman ViÀlÀk teils se paatt o viitoittamalla tiellÀ.