Ihmiset ajattelevat tekevÀnsÀ valintoja omien uskomustensa, halujensa ja tunteidensa pohjalta. Yksilökeskeinen kÀsitys ihmismielestÀ on hallinnut myös valtaosaa ihmisen kognitiota tutkivista tieteistÀ viime vuosisadan loppupuolelle saakka. Ihmismieli on kuitenkin sosiaalinen, ja omat sosiaaliset ympÀristömme vaikuttavat mieleemme ja toimintaamme monin tavoin. Ihmismielen sosiaalisuus sekÀ inhimillisen ajattelun riippuvaisuus kulttuurisista ympÀristöistÀ ja vÀlineistÀ on korostunut inhimillisen kognition tutkimuksessa viime vuosikymmeninÀ. NÀmÀ kehityskulut ovat toistaiseksi jÀÀneet vÀhÀlle huomiolle yhteiskuntatieteissÀ. Ihmismielen sosiaalisuus rakentaa siltaa kognitiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden vÀlille. Teos kyseenalaistaa yltiöindividualistisen lÀhestymistavan ihmismieleen. Samalla se kritisoi sellaisia sosiaalitieteellisiÀ lÀhestymistapoja, jotka eivÀt suo ihmismieltÀ koskevalle tutkimukselle sen ansaitsemaa painoarvoa.