Ilmari on varttunut teini-ikäiseksi ja häntä kutsutaan kaveripiirissä Spädäksi. Ympärillä kuohuu 1950-luvun lopun Helsinki, jonka houkutuksiin hän tutustuu työläisnuorten jengissä. Silloin kun hän ei kulje Vallilassa, Alppilassa tai Pasilassa, Ilmari työskentelee metallioppilaana verstaassa. Orastava itsenäisyys ja tulevaisuus askarruttavat sotienjälkeiseen niukkuuteen kasvanutta nuorukaista. Toisaalta toiveikkuuttakin on ilmassa.
Ilmari Ampuja -trilogian päätösosa vaihtaa yleiskielen stadin slangiin. Todenmakuinen tarina kuvaa aikuistuvaa Ilmaria kiehtovassa, historiallisessa Helsingissä ja muistuttaa, miltä nuoruus tuntuu kaikkina aikoina.
