Voiko ihmisen rakastaa ehjäksi? Entä maailman?
"Se on ohi nyt. Kaikki se, mikä poltti loppuun luonnon ja ihmisen. Kutsuvat sitä romahdukseksi. Lumi putoaa taivaasta, asettuu omenapuun oksille. Se tietää kuinka asettua, me emme. Meillä ei ole vielä hajuakaan.”
Rakkaudella, meistä sijoittuu ajallisesti miltei tähän päivään tai huomiseen, yhteiskunnalliseen murtumaan, jonka keskellä kaksi naista, Alisa ja Sirkka, yrittävät paikata kriisin riepottelemia ihmisiä vapaaehtoiskeskuksessa.
Alisa on kadottanut yhteyden rakastettuunsa ja toivoo myös hänen löytävän tomeran Sirkan johtamaan keskukseen, Taloon. Paikalle saapuu kuitenkin omaa menneisyyttään pakeneva virkamies Aarni, kainalossaan pino papereita. Alisa ryhtyy kirjoittamaan rakkaalleen, niin kuin voisi siten loitsia hänet takaisin, kirjoittaa maailmasta sellaisen, jossa rikkinäinenkin kestää särkymättä.
Taloon saapuvien ihmisten muistojen ja Alisan kirjeiden kautta rakentuu pala palalta säröinen kuva siitä, mitä on tapahtunut: Mikä on johtanut yhteiskunnan ja sitä koossa pitävien uskomusten ja siteiden haurastumiseen? Miten ihmisten elämässä näkyi romahduksen idut? Onko kuukausia kestävien sateiden jälkeen toivoa?
Rakkaudella, meistä on Veera Ikosen toinen romaani. Esikoisteos Pimeässä syttyy majakka (WSOY, 2022) oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Ikonen on helsinkiläinen kirjailija, palkittu käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja, joka on opiskellut kirjoittamista Englannissa. Viime vuodet hän on omistautunut yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja kehittänyt menetelmiä, joilla lisätään nuorten osallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta.