Rakkaudentunnustus suomenkieliselle runoudelle ja runoilijoille.
”Näin yöllä unta, jossa joku sanoi minulle: ’Sanojen lyhtyjuna kulkee.’ Ja lisäsi heti perään kuin uhmaten: ’Ja kulkekoon!’ Runo on vastaavanlainen, usein nopea matka, siitä pitää saada äkkiä kiinni.”
Teos on nimensä mukaisesti vilpitön ylistys suomenkieliselle runoudellemme. Perusteellinen ja vapaasti polveileva opus matkaa Suomen kirjallisuuden alkuajoilta Mikael Agricolasta aina tälle vuosituhannelle saakka.
Teos esittelee laajemmin runsaat 80 runoilijaa, joiden koko tuotantoa käsitellään myös näyttein, mutta vähintään yhtä monta mainitaan suppeammin. Niin tunnetuilla kuin jo piiloon jääneillä runoilijoilla on paikkansa Mäkelän sydämessä. Monet 1900-luvun runoilijoista hän on tuntenut henkilökohtaisesti.
Mikä sitten on runouden tarkoitus? Jo muutamalla runon säkeellä saattaa olla lukijalleen ihmeellinen merkitys: niistä tulee kompassi ja kestävä lohtua tuova mantra, ystävä, jonka kanssa voi kulkea läpi koko kuoppaisen maailman.
Akateemikko Hannu Mäkelä (s. 1943) on hämmästyttävän tuottelias ja monipuolinen kirjailija, joka on julkaissut jo yli 140 teosta. Eino Leino ja L. Onerva ovat Mäkelälle erityisen läheisiä runoilijoita, ja Leinosta kertovasta romaanistaan Mestari Mäkelä sai Finlandia-palkinnon vuonna 1995. Mäkelän luoma lastenkirjallisuuden hahmo Herra Huu on tuttu jo useille sukupolville.
