"Katsoin peiliin. Sieltä tuijotti minua sukupolvi toisensa perään, eikä pitänyt näkemästään."
Herkullisen vinolla otteella kirjoitettu teos nuoren naisen pyrkimyksestä oikaista historian virheet ja palauttaa kunniatta jääneen sukunsa maine.
Surujenkerääjällä on kaksi tehtävää: Palauttaa Suvun Nimi ja Heittää Surut Aurajokeen. Aseenaan nuorella naisella on mustaa valkoisella, kilpenään vuosien varrella keräämänsä kivet, kokoelma suruja. Matkallaan pohjoisesta etelään Surujenkerääjä marssittaa näyttämölle niin omat kuin kovia kokeneen ja kunniatta jääneen sukunsa vaiheet - lämmöllä ja rakkaudella, ketään säästämättä.
Katja Ketun esikoisteos on Tiiliskivi-palkinnon saanut tarina kostosta ja vastuusta; siitä, miten tässä maailmassa lakataan murehtimasta turhia.
