Nisäkkäät

Bogserier • 2 bøger

Vuosimiljoonia sitten erilaisia kavioeläimiä eli Maapallolla nykyistä paljon kirjavampi ja monilukuisempi joukko. Tutkijat ovat arvioineet, että kavioeläinten esihistoria on alkanut jo kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Eräät esihistorialliset kavioeläimet, kuten anisodon grande, liikkuivat simpanssien ja gorillojen tapaan rystystensä varassa. Suuresta ja kirjavasta joukosta erilaisia kavioeläimiä on jäljellä enää kolme heimoa, muut ovat kuolleet sukupuuttoon. Nämä jäljellä olevat heimot ovat hevoseläimet, tapiirit ja sarvikuonot. Kavioeläimistä tunnetuimpia ovat hevoseläimet, joihin kuuluvat hevosten lisäksi aasit ja seeprat. Tapiireja ja sarvikuonoja on jäljellä vielä muutamia lajeja, vaikka niistäkin monet ovat kuolleet jo sukupuuttoon. Osa jäljellä olevista lajeistakin kituuttaa sukupuuton partaalla. Kaikki kavioeläimet ovat melko suurikokoisia eläimiä. Ne ovat kasvinsyöjiä, joten ne joutuvat syömään hyvin paljon ja usein ylläpitääkseen ruumiinpainonsa pelkällä kasviravinnolla. Ne tarvitsevat selviytyäkseen suuret elintilat, joilta löytyy paljon syötävää. Niillä on sorkkaeläimiin verrattuna yksinkertainen maha ja iso, kavioksi kutsuttu keskimmäinen varvas, jolle ne varaavat painonsa. Hevoseläimet ovat pitkäjalkaisia, nopeita ja vahvoja juoksijoita. Tapiirit ja sarvikuonot ovat puolestaan raskasrakenteisia, lyhytjalkaisia eläimiä, ja niiden kavion rakenne poikkeaa selvästi hevoseläinten kavion rakenteesta. Kaviota ei pidä sekoittaa sorkkaan. Esimerkiksi kauriilla, hirvillä ja sioilla on sorkat.