kertoo taiteilijaperheen elämästä 1930 -1950 lukujen Helsingissä ja kirjailijan ensi kosketuksesta Eurooppaan: Lontooseen, Pariisiin ja Berliiniin. Fiktiivinen romaani pohjautuu kirjeisiin, lehtikirjoituksiin ja kirjoittajan omiin muistoihin.
Isäni, kirjailija Toivo Pekkasen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Eläkkeelle jäätyäni syvennyin jälkeenjääneeseen kirjeenvaihtoon. Kiinnostukseni kohteena ovat erityisesti olleet isän nuoruuden kirjeet äidilleni Ainolle. Omansa äiti ilmeisesti on aikoinaan hävittänyt.
Toivo Pekkasen tuotantoon keskittyneitä kirjallisuushistoriallisia tutkielmia on kirjoitettu lukuisia. Itse halusin kuitenkin tarkastella Toivo Pekkasta isänä, aviomiehenä ja perheenpäänä ja sovitella kirjeenvaihdosta löytämiäni uusia tietoja omiin muistoihini.
Romaanissa seurataan Ainon ja Toivon tarinaa 1920-luvulta lähtien isän kuolemaan asti. Toivo on kirjailijauransa alussa, kun he päättävät avioitua, jättää Kotkan pikkukaupunkimiljöön ja muuttaa Helsinkiin. Yhteinen taival aloitetaan kuitenkin Korsossa, pääkaupunkiseudun liepeillä.
Toivon ensimmäisen romaanin, Tehtaan varjossa, ilmestyminen mahdollistaa taloudellisesti hänen ensimmäisen Englanninmatkansa. Aino yrittää sopeutua Helsingissä asumiseen ja sen taiteilijapiireihin. Kun lasta perheeseen ei toiveista huolimatta moneen vuoteen ilmaannu, hän turhautuneena miettii, voiko pikkukaupunkilaisesta koskaan tulla helsinkiläistä ja kansakoulunkäyneestä hyväksyttyä kirjailijan vaimoa.
Talvisodan aikana Toivo työskentelee Valtion tiedotuslaitoksella ja yrittää työn ohessa jatkaa omia kirjoitustöitään. Jatkosodan aikana perheen turvapaikaksi muodostuu Toivon yllättäen hankkima tontti pääkaupungin liepeiltä. Sinne nousee Ainolle ja lapsille paikka, jonne paeta Helsingin pommituksia ja missä harrastaa omavaraistaloutta.
Kirjoittaja on Toivo Pekkasen tytär, kirjastonjohtaja ja intohimoinen Suomen lähihistoriaa käsittelevien romaanien lukija, joka eläkepäivillään on alkanut aktiivisesti harrastaa luovaa kirjoittamista.