Nipe on päätynyt metsään, vanhaan teollisuushalliin. Paljon emme tiedä, mutta jokin on ajanut hänet hakemaan yhteyttä luontoon. Hallin hämähäkkien, edesmenneen hevosensa ja satunnaisten paikalle saapujien kanssa hän saarnaa käsitystään maailmasta.
Aivan kaikki eivät ole myötämielisiä hänen puheilleen. Pertistä ja Teposta sukeutuu vaarallinen pari, poliisit käyvät tutkimassa eläinsuojelurikosta. Kaikki tyynni Nipe elää kuten haluaa, ulkopuolella, siitäkin huolimatta, että jokin näkymätön puhuu hänelle. Halu yhteyteen voittaa maalliset esteet.
Touko Kauppisen toinen romaani on kielen ja ajattelun taidonnäyte. Luonto ja sen oliot ovat yhtä kuin ihminen, oudon shamaanin asustelu metsikössä on yhtä aikaa hurmaavaa ja sydäntä kylmäävää. Ja ennen kaikkea Kauppisen teoksen kerronta kysyy meidän ja muiden yhdessä olemisen mahdollisuutta ja tapaa - ja, harvinaista kyllä, antaa siihen myös vastauksen, singulaarisen, niin kuin vain loistelias kirjallisuus pystyy.
