Verneri Jaakkola, entinen opettaja, saa pienen siirtolaistytön ottolapsekseen. Verneri mieltyy Kristiinaan ja tämän kasvattamiseen, ja pian hän alkaa pitää tärkeimpänä tehtävänään kohottaa oras viljaksi. Kasvattajan tulee olla nuoren ihmisen sade ja aurinko, tuuli ja kaste, eikä vähempi riitä.
Mutta pian puhkeaa sota, ja Verneri määrätään kunnan kansanhuollon johtajaksi sotaan lähteneen miehen tilalle. Hänen on annettava Kristiina toisten hoidettavaksi, mutta miten? Verneri joutuu uuteen tilanteeseen, isällisen kiintymyksen ja velvollisuudentunteen ristipaineeseen, joka ei ratkea aivan helpolla.
Oiva Paloheimon romaani kuvaa Vernerin ja ottotytön suhdetta lämpimästi ja realistisesti. Teos tavoittaa herkkävireisesti keski-ikäisen miehen moneen suuntaan riipivät ajatukset ja yllykkeet.
Kirjailija Oiva Paloheimo (1910–1973) tunnetaan erityisesti lastenromaanista "Tirlittan". Hän julkaisi kuitenkin monipuolisesti myös aikuisten kaunokirjallisuutta. Hän sai Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 1943 teoksellaan "Levoton lapsuus".
