Professori Markku Kuisman kirjassa hahmottuu Suomen nousu Euroopan köyhästä reunamaasta yhdeksi maailman vauraimmista valtioista. Se osoittaa suomalaisten kiinteän yhteyden ja riippuvuussuhteen maailmantalouteen syntyneen jo 1000-luvun ensi vuosisadoista lähtien.
Talouselämä on osa kulttuuria ja sosiaalisia valtasuhteita, joita se samalla synnyttää ja suuntaa. Talous hallitsee vahvemmin kuin koskaan julkisuutta, ajatteluamme ja ilmaisutapojamme. Liikeyrityksille ominaiset perustelut ja markkinalogiikka ovat levittäytyneet muuhun yhteiskuntaan, valtionhallinnosta kouluihin ja yliopistoista päiväkoteihin. Tästä nousee kirjan kantava idea, poliittinen taloushistoria. Toinen perusidea on tarkastella suomalaisten taloushistoriaa historiallisen ajan alusta alkaen, kiinteänä osana Euroopan ja maailman taloudellista ja poliittista järjestelmää.
Vauhdikkain esimerkein Kuisma kuvaa mm. kuinka 1300-luvulla lähes koko Suomi oli palkkasoturin ottaman luoton panttina keskieurooppalaisessa pankkiiriliikkeessä. Ja kuinka suomalainen terva hallitsi Euroopan markkinoita ja mahdollisti johtavien merivaltojen maailmanvalloituksen. Kuisma pohtii myös mitä yhteistä on keskiajan piispa-kaupparuhtinaalla, teollistumisen alkuaikojen metsäpatruunoilla ja nykyisten jättiyhtiöiden valtiailla. Hän osoittaa kuinka pohjoiset metsävarat olivat luomassa perusteita modernin lehdistön, kirjallisuuden ja koululaitoksen läpimurrolle.
Filosofian tohtori Markku Kuisma on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori. Hän on kirjoittanut useita kirjoja teollisuus- ja yrityshistoriasta, mm. palkitun pankkihistorian Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995 (2004) sekä teokset Kylmä sota, kuuma öljy. Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa 1948-1979 (1997), Teollisuuden vuosisata 1890-1990 (1990) ja Outokumpu 1910-1985 (1985).
