Tunnemme monta kuvausta keskitysleirien helvetistä. Ne kaikki on kirjoitettu sodan jälkeen. Usein ajallinen etäisyys on huomattavan suuri. Tämä kertomus syntyi natsivallan vielä jatkuessa, pakomatkalla Treblinkan tuhoamisleiriltä. 28-vuotias Chil Rajchman passitetaan Treblinkaan 1942. Järkyttyneenä hän tajuaa murhaamisen mittasuhteet ja on vakuuttunut: Tästä ei yksikään meistä selviä hengissä. Hänellä on enää yksi ainoa toive: jälkimaailman on saatava tietää mitä tuhoamisleirissä tapahtui. Ilman paatosta, täsmällisesti ja selkeästi hän kirjoittaa muistiin kaiken mitä on nähnyt. Rajchman osallistuu vankien legendaariseen kapinaan 2.8.1943 ja onnistuu pakenemaan. Treblinka oli tuhoamistehdas, josta kenenkään ei pitänyt selvitä. Uhreista ei pidetty kirjaa, sillä tie vei junasta suoraan kaasukammioon. Vankivaatteita ei tarvittu, koska uhrit riisuttiin ennen kaasutusta. Työkomennukseen eli tuhoamisen avustajiksi valitut elivät hekin vain muutaman päivän. Rajchmanin kuvaus erottuu muista aikalaiskertomuksista tarkan kerrontatapansa ansiosta ja ansaitsee tulla liitetyksi "katastrofikirjallisuuden" suurten tekstien ketjuun.
4.0(288)
Treblinkan viimeinen juutalainen
Autor/a:
Narrador/a:
Formato:
Duración:
Idioma:
finés
- 2 libros
Chil Rajchman
Nació en 1914 en Łódz, Polonia. Cuando las tropas de Adolf Hitler invadieron su país, Rajchman tenía veinticinco años. Era el mayor de cinco hermanos y huyó de la ciudad con Rivke, su hermana. Ambos fueron detenidos y deportados a Treblinka. Participó en el levantamiento del campo y fue uno de los cincuenta y siete supervivientes. En 1946 emigró a Uruguay, donde se casó y formó una familia. Murió en 2004. Entre sus últimas voluntades figuraba que sus memorias de Treblinka, conservadas durante años, fueran publicadas.
Leer más