Paimion tuvan tytär, Kertte, kasvaa äidittä. Rauni-ema meni tuulen vihoihin: hän kutsui kevättä liian aikaisin, talven tuuli tuli mustasukkaiseksi ja puri syvälle. Henkien tapoja ja loitsuja opetellessaan Kertte ymmärtää, että hänellä on pian käsissään avaimet niin hyvään kuin pahaan.

Kertte oppii, että ihmisessä on kaksi henkeä. Toinen painuu heti manalaan, mutta toinen ei jätä maailmaa kevyesti. Sitä pitää hyvitellä, palvella ja saunottaa. Kun tuulen vihat sitten saavat otteen isästäkin, Kertte tietää, että taloon on haettava markkinoilta vävy. Kertte ei voi henkiä saunottaa, eikä puistatuskohtauksia saavasta Sule-veljestäkään siihen ole. Mutta vaikka veli on heikko, kohtaustensa aikana tämä näkee kirkkaasti tulevaan. Päivää ennen kuin Kertte lähtee, Sule saa jälleen kohtauksen. Veljen sanat mykistävät koko tuvan.

Tuulen vihat on Paula Havasteen uuden 1100-luvulle sijoittuvan sarjan ensimmäinen osa. Se avaa suomalaiselle historialliselle romaanille uuden aikakauden. Havasteen lukijoiden rakastaman Kymmenen onnen Annan tavoin se sisältää paljon kansanperinnettä: taikoja, enteitä, loitsuja ja ennustuksia.