Kristinusko ja järki eivät ole ristiriidassa keskenään. Usein väitetään, että usko on käynyt tarpeettomaksi tieteellisen tiedon lisääntyessä, mutta kukaan ei kykene omin avuin tarkistamaan kaikkien tieteellisten väitteiden paikkansapitävyyttä. Toisaalta tieteessä täytyy aina hyväksyä joitain lähtöolettamuksia, joita ei voi todistaa oikeiksi tai vääriksi. Tutkijan täytyy siten vain luottaa siihen, että lähtökohdat on valittu oikein. Tämä välttämätön asennoituminen voidaan rinnastaa uskomiseen. Ihminen ei voi tietää kaikkea, vaan hänen on aina myös uskottava johonkin.
Tässä kirjassa tarkastellaan joitain kristinuskoon tai yleensä elämään liittyviä asioita sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka uskoo ja ajattelee samalla kriittisesti.
